Tomaatit kypsyvät

Aiemmin käsittelin tomaattien esikasvatusta. Nyt tomaattini ovat kukassa, ja ensimmäiset raakileet alkavat saada väriä. Alemmassa kuvassa on kypsyvä Solanum lycopersicum ”Chocolate”.

Kasvatan tomaatteja aurinkoisella eteläseinustalla. Lannoittaminen kannattaa tehdä viikoittain, joko keinotekoisella lannoitteella, nokkosvedellä tai kasaamalla kasvin juurelle keko vastaleikattua nurmea.

Ylemmässä kuvassa on samainen kasvi muutama viikko ensimmäisen kuvan ottamisen jälkeen. Hyvällä lannoittamisella tomaatti on sangen satoisa kasvi. Tertut painavat niin, että olen joutunut tukemaan kasvin lankulla ja pionituella.

LUKIJAKILPAILU: tilaamalla uutiskirjeeni oikeanpuoleisesta sivupalkista osallistut erikoisen huonekasvin arvontaan. 13.8 postituslistalla olevat henkilöt ovat mukana arvonnassa. Ilmoitan voittajalle sähköpostitse voitostaan.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Valkosipuli

Valkosipulin kasvattaminen on jonkinlainen virstanpylväs monelle kotipuutarhurille, sillä viljeleminen on työlästä. Kynsien muodostuminen on hidasta, eikä sato ole tavallisesti valkosipulilla kovinkaan kummoinen. Miksi sitten nähdä vaivaa muutaman hassun sipulin takia? Maku – se on aivan eri luokkaa kuin kaupan muovisukkiin pakatuissa verrokeissa!

Valkosipulin kynnet on kylmäkäsiteltävä viileässä, jotta ne itäisivät. Keväällä ulos istutettavia kynsiä pidetään jääkaapissa muutaman kuukauden ajan. Syksyllä maahan laitettavat valkosipulit saavat tämän käsittelyn luonnollisella tavalla. Erikseen on saatavilla talvivalkosipulia, joka istutetaan aina syksyllä. Syksyllä istutetut aloittavat kasvunsa nopeasti kevään koittaessa.

Keväällä istutettavan valkosipulin kasvatuksessa kannattaa ottaa varaslähtö sisällä jo huhtikuun loppupuolella. Halkaisemalla vessapaperirullan hylsyn kahtia ja laittamalla pohjaksi palasen talouspaperia saa aikaiseksi käytännöllisen esikasvatusruukun valkosipulille. Jokaiseen tällaiseen ravinteikkaalla mullalla täytettyyn ruukkuun painetaan yksi kylmäkäsitelty kynsi. Ilmojen lämmettyä ruukut voi siirtää ulos. Ylemmässä kuvassa on näin aloitettuja valkosipuleita, alhaalla istutusvalmiit valkosipulit.

Kasvatus sisällä suo valkosipulille monta viikkoa lisäaikaa kasvaa. Lisäksi juuret muodostuvat vahvoiksi ja tarttuvat tiukasti maahan – tästä on etua paitsi kasvun nopeutumisessa, myös siten, että uteliaiden rastaiden on hankalampi nyhtää valkosipuleita maasta. Koska vessanpaperirullat ovat luonnostaan maatuvaa materiaalia, niitä ei tarvitse poistaa. Tämä helpottaa sipuleiden käsittelyä. Alhaalla on kuva valkosipulin komeista juurista.

Valkosipuliruukut kaivetaan maahan noin kymmenen senttimetrin syvyyteen, 10-12 senttimetrin etäisyyksille toisistaan ravinteikkaaseen maahan. Ja sitten vain odottelemaan syksyisiä herkullisia valkosipulintuoksuisia ruokia! Alempana on kuva äskettäin istutetuista valkosipuleista.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Kukkaistutukset

Kukkaistutukset kuuluvat kesään! Tässä artikkelissa esittelen tämän kesän kukka-asetelmiani. Perustamista olen käsitellyt artikkelissa Pihakukat.

Samaan asetelmaan kannattaa valita kasvuvaatimuksiltaan toistensa kaltaisia lajeja. Istutin puiseen koriin rosmariinin ja laventelin. Ne tyytyvät sangen vähäravinteiseen, hiekkapitoiseen maahan, eivätkä siedä runsasta kosteutta. Tässä asetelmassa hain yhtäläisiä muotoja; rosmariinin ja laventelin lehdet muistuttavat kovasti toisiaan. Kuten alla olevasta kuvasta huomaa, laventelin kukinnot erottuvat kauniina pallosina tummanvihreästä lehdistöstä.

Keittiön ikkunalaudalle istutin asetelman japaninkelloja. Näissä seurailin ilmeistä kukkatrendiä – tarjonnasta päätellen puutarhurit suosivat nyt raikkaita neonvärejä ja rohkeita sävyjä. Japaninkellot ovat helppohoitoisia ja tulevat toimeen lämpimällä kasvupaikalla. Ne eivät siedä jatkuvaa kosteutta, ja vaativat säännöllistä kastelua. Hyvällä hoidolla ne kukkivat pitkälle elokuuhun.

Seurasin japaninkellojen väriteemaa valitsemalla toiselle ikkunalle keltaiset ja vaaleanpunaiset marketat. Nekin kukkivat koko kesän aina ensimmäisiin yöpakkasiin asti säännöllisesti kasteltuina ja lannoitettuina. Marketan kuihtuneet kukat on syytä nyppiä pois, jotta kukinta jatkuisi runsaana.

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Tomaatintaimet suurempaan ruukkuun

Tomaatintaimet ovat kasvaneet korkeutta – ja onnistuneessa hoidossa myös paksuutta. Tomaatit vaativat runsaasti ravinteita, ja kasvattavatkin siis suuret juuret. Siksi ne on istutettava suurempaan ruukkuun.

Hyvänä siirtoruukkuna toimii huuhdeltu, yläosastaan aukinainen maitotölkki. Pitkät taimet kannattaa istuttaa syvälle, sillä tomaatti kasvattaa juuria varrestaan. Taimi asetellaan purkkiin niin, että multa yltää hieman alle alimman lehtiparin. Näin tomaatista tulee tanakka.

Tomaatti vaatii lämpimän kasvupaikan; talon länsiseinustan suojainen soppi on hyvä vaihtoehto, ellei satu omistamaan kasvihuonetta. Joka tapauksessa ennen kun kasvin voi jättää pysyvästi ulos, se kannattaa tuoda muutaman viikon ajan sisälle öiksi.

Tomaatti siirretään vielä kerran suurempaan tilaan, esimerksiksi kymmenen litran ämpäriin tai kasvatussäkkiin, johon suureksi kasvavia lajikkeita mahtuu kaksi, tai terttutomaatteja kolme.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Basilika

Luulen, että suurin osa suomalaisista nimeää basilikan suosikkiyrtikseen. Kauppojen tarjotessa kauniita, tuoksuvia basilikoja ympärivuotisesti ei käy välttämättä mielessä, että tätä yrttiä voi kasvattaa helposti itsekin. Satoisana ja tyyriinä yrttinä sen kasvattaminen on erittäin kannattavaa. Tässä artikkelissa käsittelen tämän mahtavan välimerellisen yrtin kasvatusta.

Basilikan varsinainen esikylvö tapahtuu huhti-toukokuussa, mutta myöhemminkin ehtii. Se on syytä kylvää lämpimässä itämisen varmistamiseksi. Jugurttipurkin kokoiseen ruukkuun laitetaan 10-15 siementä, jotka peitellään kevyellä multakerroksella. Itäminen tapahtuu muutamassa viikossa.

Ensimmäisten lehtien ilmestyttyä kasvu on hetken sangen hidasta, kunnes kiihtyy seuraavien lehtien ilmestyessä. Jos siemeniä on roiskahtanut liikaa ja taimet näyttävät tukahduttavan toisensa, multapaakku kannattaa jakaa varovasti kahteen osaan ja istuttaa paakut suurempaan ruukkuun.

Basilika on oiva ruukkuyrtti, mutta pääsee mielestäni varsinaisiin oikeuksiinsa vasta ulkona yrttipenkissä. Ruukussa kasvatettaessa basilikan taimet kannattaa siirtää rykelmänä suurempaan ruukkuun. Ulos basilikat voi istuttaa kesäkuun alussa, joskin aluksi taimet kannattaa peittää harsokankaalla. Viime vuonna perunoiden välissä kasvattamat yksilöni venyivät lähes puolimetrisiksi. Tulen käsittelemään basilikaa vielä toisessa artikkelissa, jossa neuvon, kuinka basilikat istutetaan ulos.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Kevään puutarhakirjat

Juuri keväisin innostun selailemaan puutarhakirjoja. Kauniit kuvat, harkitut neuvot ja uudet ideat virittävät mielen tulevaa kasvukautta varten. Olenkin lukenut kuusi uudehkoa alan kirjaa, jotka aion tässä artikkelissa esitellä. Vertailemani kirjat ovat korkeatasoisia. Osa niistä soveltuu erityisesti aloittelijoille, kun taas jotkut ovat selkeästi  pidemmälle ehtineille suunnattuja.

Vertailluista miellyin eniten Taina Koivusen teokseen Puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa (Gummerus 2009). Tämä viehättävä kirja käy askel askeleelta läpi puutarhan koko vuoden. Se sisältää runsaasti tietoa kiinnostavasti kerrottuna, kauniisti kuvilla elävöitettynä. Koivunen käsittelee puutarhanhoitoa suomalaisen puutarhurin näkökulmasta. Hän esittelee ansiokkaasti Suomen ilmastoon soveltuvia kasveja ja puutarhanhoitoa eri vuodenaikoina.

Kuva Gummeruksen tietokannasta. Kirjan kuvista vastaavat Taina Koivunen ja Matti Pietarinen.

Kirja soveltuu aloittelijan keveään pläräilyyn, mutta tarjoaa uutta tietoa myös vannoutuneelle viherpeukalolle. Teoksen parasta – ja yllättävintä – antia on kasvihuoneilmiön vaikutuksen esilletuominen puutarhan suunnittelussa. Yleisesti ottaen kirjan lähestymistapa aiheeseen on onnistunut.

Ulla Kervisen ja Ulla Paakkunaisen Puutarha pienellä palstalla (Tammi 2010) on mukavan helppolukuinen kirja etupäässä aloitteleville puutarhureille. Teos sisältää kuitenkin myös runsaasti mielenkiintoisia vinkkejä, jotka varmasti kiinnostavat harrastuksessa pidemmällekin ehtineitä.

Kuva Tammelta. Valokuvan on ottanut Ulla Paakkunainen.

Kirja kertoo mistä nimi lupaa. Se huomioi mainiosti kaupunkiviljelijän tarpeet käsittelemällä hyötykasvien viljelyä, mutta onpa yksi luku omistettu kukkiville kasveillekin. Kirjan ehdottomia helmiä ovat viljelytekniikoita käsittelevät luvut.

Värien lumoa puutarhaan (Aho, Andrejew, Joutsenlampi-Lankinen, Neuvonen, Raivio; Gummerus 2011) keskittyy puutarhan luomiseen kukkivilla kasveilla. Teos on jaoteltu puutarhan tunnelman luovien värisävyjen mukaan. Luvut sisältävät kuvauksia värien vaikutuksesta puutarhan yleisilmeeseen ja kattavia kasvisuosituksia sävytettyyn puutarhaan. Painotus annetaan eri kasvien yhdistämiselle, eikä kirjassa käsitellä puutarhan toimenpiteitä.

Kirja on otteeltaan asiantunteva. Se soveltuu harrastukseensa vakavasti suhtautuville, jotka kaipaavat uutta näkökulmaa. Kaunis ja harkittu kuvitus ihastuttaa lukijaa.

Jenny Hendyn Kaunis huoleton puutarha (suomentaja Kaisa Karjalainen; Gummerus 2009) on puutarhan perustamisen perusteos. Se soveltuu oivaksi apuvälineeksi suunniteltaessa uutta tilaa. The Royal Horticultural Societyn alkuperäisenä julkaisuna kirja on erittäin korkeatasoinen. Kuten teoksessa esiteltyjen erinäisten lajien kohdalla mainitaankin, kaikki kasvisuositukset eivät sovellu välttämättä suomalaisiin ilmasto-oloihin.

Hendyn perusteesi on, että puutarhasta saa helppohoitoisen käyttämällä helppohoitoisia kasveja ja vähän kunnossapitoa vaativia ratkaisuja. Tähän liittyen hän muun muassa käsittelee maisemakankaan läpi istuttamista ja kohopenkkien rakentamista.

Englantilaisen Cottage Garden -maalaistyylin asiantuntijana tunnettu suomalainen puutarhuri Eija Klaucke kirjoittaa teoksessaan Elämyspuutarha (Gummerus 2010) puutarhanhoidosta suurella kokemuksella. Klaucke sitoo ohjeet omaan puutarhaansa: hän kertoo valloittavan puutarhansa synnystä ja antaa vinkkejä onnistuneeseen lopputulokseen pienempää tai suurempaa puutarhaa rakennettaessa.

Kuva Gummerukselta. Kuvan on ottanut Eija Klaucke.

Klaucken tuntemus englantilaisista maalaispuutarhoista paistaa kirjan läpi. Tähän kauniiseen tyyliin kuuluvat pehmeät värisävyt ja helppohoitoisuus. Elämyspuutarha vastaakin moniin lukijan kysymyksiin erityisesti tähän suosiotaan kasvattavaan tyyliin liittyen suomalaisesta näkökulmasta.

Oma keittiöpuutarha (Lena Israelsson; Otava 2011) on kattava puutarhanhoidon opaskirja. Teos käsittelee tässä artikkelissa vertailluista kirjoista perusteellisimmin puutarhanhoidon perusteita. Israelsson opastaa erilaisten kylvöpenkkien tekemisessä, kompostoimisessa sekä esikylvämisessä. Alkuun Israelsson käsitteleekin asiantuntevasti viljelemisen perusteet. Tähän liittyen teoksen parasta antia on haasteellisiksi miellettyjen maan muokkauksen ja parantamisen selkeä käsittely. Kirjan lopussa on eri viljelyskasveille kasvatusopas sekä hyödyllinen kokoava kylvöopas.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Tomaatin esikasvatus

Esikylvöt ovat jatkuneet viikkoja. Tässä artikkelissa annan neuvoja tomaattien esikasvatukseen.

Siementen kylvö tapahtuu hyvissä ajoin marraskuun puolivälistä huhtikuun puoleenväliin, jotta kylmänarka tomaatti ehtisi tuottaa satoa Suomen lyhyessä kesässä. Siemenet istutetaan taimimultaan laajalle taimitarjottimelle tai yksittäisiin ruukkuihin. Itäminen tapahtuu muutamassa viikossa huoneenlämmössä. Tämän jälkeen taimet kannattaa siirtää valoisaan paikkaan noin 16–18 celsiusasteeseen. Kuvassa on muutaman viikon ikäisiä taimia.

Taimet kasvavat nopeasti ja vaativat ensialkuun runsasta kastelua. Ensimmäisten varsinaisten lehtien ilmaannuttua taimet kannattaa koulia noin jogurttipurkin kokoiseen ruukkuun, ravinteikkaaseen multaan. Kastelua kannattaa vähentää tässä vaiheessa, jotta taimista tulisi tanakoita. Seuraavassa kuvassa samat taimet ovat viikon vanhempia. Ne kääntyvät kohti nousevaa aurinkoa.

Seuraavassa kuvassa olevat viimevuotiset taimet ovat noin kolmeviikkoisia. Tämänkokoiset taimet on istutettava suurempiin ruukkuihin, olivatpa ne sitten kylvetty erikseen tai koulittu jo aiemmin yksittäisiin ruukkuihin. Tulen palaamaan tähän seuraavissa artikkeleissani.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi